Mitalit | |||
---|---|---|---|
Dieter Baumann vuonna 2017 | |||
Maa: Länsi-Saksa/ Saksa | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Barcelona 1992 | 5000 m | |
Hopeaa | Soul 1988 | 5000 m | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Helsinki 1994 | 5000 m | |
Hopeaa | Budapest 1998 | 10000 m | |
Hopeaa | München 2002 | 10000 m | |
Sisäratojen MM-kilpailut | |||
Pronssia | Budapest 1989 | 3000 m | |
Sisäratojen EM-kilpailut | |||
Kultaa | Haag 1989 | 3000 m | |
Hopeaa | Liévin 1987 | 3000 m |
Dieter Baumann (s. 9. helmikuuta 1965 Blaubeuren, Länsi-Saksa) on saksalainen entinen kestävyys- ja keskimatkojen juoksija.
Baumann voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa vuonna 1987 sijoittumalla hopealle sisäratojen EM-kilpailujen 3 000 metrin juoksussa. Seuraavana vuonna hän osallistui Soulin olympialaisten 5 000 metrin juoksuun. Loppukilpailussa Kenian John Ngugi aloitti irtiottonsa jo hyvissä ajoin, mutta Baumann onnistui käyttämään 1 500 metrin juoksusta saamaansa nopeutta ja voitti muut juoksijat loppukirikamppailussa nousten hopealle. Haagin sisäratojen EM-kilpailuissa 1989 hän voitti kultaa 3 000 metrillä ja Budapestin sisäratojen MM-kilpailuissa samana vuonna pronssia samalla matkalla. Tokion MM-kilpailuissa 1991 hän sijoittui 5 000 metrillä neljänneksi. Myöhemmin samana vuonna hän voitti MM-loppukilpailun voittajan Kenian Yobes Ondiekin Kölnissä käydyssä 3 000 metrin kilpailussa.
Vuonna 1992 Baumann paransi Saksan ennätystä 5 000 metrillä jo alkukaudesta. Barcelonan olympialaisissa 5 000 metrin loppukilpailu alkoi kovalla vauhdilla, mutta vauhti hidastui juoksun edetessä. Viimeisellä kierroksella Baumann jäi takasuoralla neljän afrikkalaisjuoksijan pussiin, mutta loppusuoralla hän juoksi viimeiset 100 metriä aikaan 11,9 ja voitti olympiakultaa. Samana vuonna hänet valittiin Saksassa vuoden urheilijaksi.
Helsingin EM-kilpailuissa 1994 Baumann voitti 5 000 metrin mestaruuden helposti. Seuraavana vuonna Göteborgin MM-kilpailuissa hän oli samalla matkalla yhdeksäs. Muutamaa päivää myöhemmin hän paransi jälleen Saksan ennätystä juosten Haile Gebrselassien jälkeen toiseksi Zürichissä. Atlantan olympialaisissa hän sijoittui neljänneksi. Ateenan MM-kilpailuissa 1997 hän oli 5 000 metrillä viides. Hieman myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen eurooppalaisjuoksija, joka alitti 13 minuutin rajan 5 000 metrillä, kun hän juoksi Zürichissa ajan 12.54,70.
Budapestin EM-kilpailuissa 1998 Baumann voitti hopeaa 10 000 metrin juoksussa. Samana vuonna hän voitti yleisurheilun maailmancupin. 19. lokakuuta 1999 hän jäi kiinni nandrolonin käytöstä ja sai kahden vuoden kilpailukiellon. Baumann otti vapaaehtoisia dopingtestejä ja kävi ilmi, että hänen elimistönsä nandrolonitasot olivat erittäin korkeat ja ne vaihtelivat voimakkaasti vuorokaudenaikaan nähden. Lopulta Saksan yleisurheiluliitto uskoi Baumannin selityksen, että joku oli pannut dopingia hänen hammastahnaansa. Baumann selviytyi Sydneyn olympialaisten Saksan joukkueeseen, mutta Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF ei uskonut selitystä, vaan piti Baumannin kilpailukiellon voimassa.
Kilpailukieltonsa loppumisen jälkeen Baumann palasi radoille ja voitti Münchenin EM-kilpailuissa 2002 hopeaa 10 000 metrillä. Baumann lopetti kilpauransa 8. syyskuuta 2003. Urheilu-uransa jälkeen Baumann on toiminut kestävyysjuoksuvalmentajana. Nykyisin hän asuu vaimonsa Isabellen ja kahden lapsensa kanssa Tübingenissä.
1912: Hannes Kolehmainen | 1920: Joseph Guillemot | 1924: Paavo Nurmi | 1928: Ville Ritola | 1932: Lauri Lehtinen | 1936: Gunnar Höckert | 1948: Gaston Reiff | 1952: Emil Zátopek | 1956: Vladimir Kuts | 1960: Murray Halberg | 1964: Robert Schul | 1968: Mohamed Gammoudi | 1972: Lasse Virén | 1976: Lasse Virén | 1980: Miruts Yifter | 1984: Sa’id Awita | 1988: John Ngugi | 1992: Dieter Baumann | 1996: Vénuste Niyongabo | 2000: Millon Wolde | 2004: Hicham el-Guerrouj | 2008: Kenenisa Bekele | 2012: Mohamed Farah | 2016: Mohamed Farah | 2020: Joshua Cheptegei | 2024: Jakob Ingebrigtsen |